Neiti Josefiina Huttunen

Neiti Josefiina "Fiina" Huttunen (s. 22. lokakuuta 1865 Liperi, Sysmänkylä 3 – k. 7. joulukuuta 1957 Helsinki), oli suomalainen muotiliikkeen pitäjä ja maallikkosaarnaaja. ”Sisar” Huttunen johti yhdessä asianajaja ja toimittaja Jean Boldtin kanssa Nikolainkirkon valtausta kesäkuussa 1917.

Hän oli aiemmin ollut Pelastusarmeijan upseerina, mutta erkaantui sitten tästä liikkeestä ja toimi itsenäisenä maallikkosaarnaajana. Hänen uskonnolliset juurensa olivat vapaakirkolliset. Hänet mainittiin vapaakirkollisten lehdessä Suomen Viikkolehti jo syyskuussa 1898 eräänä puhujista Lahden lähetyskokouksessa, sekä huhtikuussa 1901, erään saarnaajan kertoessa matkastaan Savonlinnaan, jossa hän kohtasi siellä työskentelevät sisaret Huttusen ja Lindin. Huttunen oli myös vuosisadan alussa pitänyt pientä ompeluliikettä Savonlinnassa, kunnes se oli mennyt konkurssiin vuonna 1903. Huttusen toiminta siirtyi konkurssin jälkeen Helsinkiin. Jo helmikuussa 1904 oli Työmiehessä nähtävissä ilmoitus, jossa lukijat kutsuttiin lauantaina Annankatu 8:aan NNKY:n hartaustilaisuuteen, jossa puhujana olisi Fiina Huttunen.

 Sunnuntaina pidettiin samassa tilassa Ev. Luth. Nuorukais-Yhdistyksen kaksi hartaustilaisuutta: Klo. 13 ruotsalainen hartaushetki, puhujana Jean Boldt, ja klo. 18 suomalainen hartaus; saarnaajana Fiina Huttunen. Evankelis-luterilainen nuorukaisyhdistys oli evankelisen liikkeen vastaus NMKY:lle, ja selvästi tiukemmalle uskonnolliselle aatepohjalle rakennettu nuorisojärjestö. Toukokuussa 1904 Josefiina Huttunen anoi muuttokirjojaan Helsinkiin. Hän perusti pienen naisten vaatetusliikkeen Marcellan osoitteeseen Fredrikinkatu 33. Myöhemmin liike muutti Korkeavuorenkatu 36:een.

Boldt ja Huttunen saattoivat siis jo tavata toisensa Annankadulla vuonna 1904. Lisäksi Josefiina Huttunen oli suuremman yleisön parissa tunnettu yhteyksistään vuoden 1905 punakaartin perustajan Johan Kockiin. Kock taas oli Boldtin ja Matti Kurikan kanssa valmistelemassa Viaporin kapinaa ja punakaartin perustamista. Boldt ja Huttunen liikkuivat siis selvästi samoissa piireissä vuosisadan alusta asti. Touko- ja kesäkuun 1917 Huttunen osallistui useiden eri lähteiden perusteella Boldtin kokouksiin Senaatintorilla. Jean Boldtilla oli siis vakiintunut kannattajaryhmänsä, joka koostui kirkon piiristä vieraantuneesta papista, naispuolisesta vapaakirkollisesta sosialistisesta maallikkosaarnaajasta sekä Venäjän armeijan vallankumouksellisesta upseerista.

Sisar Huttunen asui kirkkomellakoiden aikana Richardinkatu 4:ssä. Nikolainkirkon valtaus tapahtui 17. kesäkuuta 1917, kun Boldtin ja Huttusen johtama usean sadan henkilön joukko otti kirkon haltuunsa jumalanpalveluksen jälkeen. ’Vallankumouksen’ tavoitteena oli Juha Siltasen näytelmän mukaan tyhjentää pankit rahasta, pidättää kaupungin poliisipäällikkö ja saattaa voimaan kristillinen kommunismi. Valtaus jatkui seuraavan päivän aamuyöhön saakka, kunnes miliisi onnistui pidättämään Boldtin ja tyhjentämään kirkon. Jo ennen kirkon valtausta Boldtin ja Huttusen kannattajat olivat pitäneet useampana päivänä kokouksiaan Senaatintorilla ja Nikolainkirkon portailla. Kirkkomellakoiden jälkeen Josefiina Huttusta kuulusteltiin ja hänet päästettiin vapaaksi.

Hänen elämästään Boldtin vallankumouksen jälkeen ei ole paljon tietoja. Huhtikuussa 1918 hänet vangittiin punapropagandan levittämisestä. Vankileiriltä hän anoi apua Arvid Järnefeltiltä, jotta kirjailija olisi todistanut hänen puhuneen kristillisistä arvoista eikä levittäneen punaista aatetta puheissaan. Järnefelt vastasi hänen kirjeeseensä, tosin kirjeen sisällöstä ei ole tietoa. Huttunen vapautettiin lopulta vankileiriltä joko Järnefeltin kirjeen ansiosta tai tuomionsa kärsittyään. Seuraava julkinen merkintä hänestä on vuodelta 1932, jolloin hänen nimensä esiintyi Kansainvälisen naisten rauhan ja vapauden liiton Suomen osaston vuosikokouksen pöytäkirjoissa. Hän ilmeisesti jatkoi toimintaansa hänelle tärkeissä järjestöissä, mutta pysyi poissa näkyvästä radikaalista toiminnasta.
Huttunen oli Boldtin ohella toinen päähenkilöistä kirjailija Juha Siltasen vuonna 2014 Nikolainkirkon valtauksesta kirjoittamassa näytelmässä Vallankumous eli Sisar Huttusen ihmeellinen elämä. Näytelmässä Huttunen nähdään huvittavana ehkä siksi että hän on nainen eikä oteta vakavasti ympäröiviä ajan ilmiöitä. Mutta hienoa että mellakka nostettiin yleisön tietoisuuteen. 

Maantarkastusasiakirja osoittaa Pellosniemen Ristiinan Huttulan anekkiin liittyvät maat ja henkilöt. Lars Huttusen pojat Olof, Grels ja Anders Huttunen mainitaan tässä maantarkastusasiakirjassa ja heitä voidaan pitää Ristiinan Huttusten kantahenkilöina.

Lähteenä        

-       Geni https://www.geni.com/people/Josefiina-Huttunen/6000000111107781864 . Aarne Heikki Huttunen

-           Juha Siltasen näytelmä https://naytelmat.fi/play/vallankumous-eli-sisar-huttusen-ihmeellinen-elama