Iisalmen seutu

Pielaveden Huttusia Taipaleen kylältä

Heikki Huttunen; Nurmijärvellä 29.5.2019 (Tähän juttuun liittyvät arkistokuvat puuttuvat vielä.):

Pielaveden Taipaleen Olli Paavonpoika Huttusen esi- ja jälkipolvia

Sukuseurassa on herännyt kysymys, miten eri sukuhaarojen kantaperheet saadaan liitettyä samaan Huttusten sukukuntaan. Tämän päivän tutkimuksellisilla työkaluilla, perinteisen tutkimuksen uusin apukeinoin kuten myös dna-testejä tulkitsemalla tiedon oikeellisuus voidaan saada aiempaa merkittävästi vankemmalle pohjalle. Itse odotan, että jo lähivuosina saadaan käräjä- ja tuomiokirjojen suoratulkkausohjelma, joka kääntää vanhat kirjoitukset tämän päivän luettavaan kirjoitusasuun. Tämä hanke on jo varsin pitkällä ja perustuu OCR -tekniikkaan.

Olli Paavonpoika Huttusen esipolvi Pielaveden Heinämäessä

Iisalmen sittemmin Pielaveden Heinämäkeen saapui talolliseksi 1670-luvulla Paavo Ollinpoika Huttunen s.n.1640. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran Heinämäen ruodutusluettelossa 1676 ja 1678 ruodun 42 nihtinä. Maakirjasta löytyy merkintä vuodelta 1695 Påhl Olosson Huttuin ** för i Pukeres &OUMLde**. Lisäksi 1693 mainitaan Pahl Olofsson Huttuin ensimmäisen kerran vaimonsa ja Johan pojan kanssa sekä Johanin vaimo. 1701 henkikirjassa mainitaan Johan ja Olli vaimoineen sekä renki Henrich Hutte Samuel Utriaisen renkinä. Näillä tiedoilla voidaan varmistaa, että Pielaveden Taipaleen Olli Paavonpojalla ja Juho Paavonpojalla isänä on Paavo Ollinpoika Huttunen Heinämäeltä. Sukukirjan tieto juonnosta 1075 -> 1600 pitää paikkansa. Lisäksi Paavo Ollinpoika Huttusella oli ainakin 3 tytärtä Kirsti, Kaarina ja Riitta. Tiedot näistä ja heidän kumppaneistaan ja jälkeläisistään on kirjattu Geniin. Mielenkiintoista on, että Juho Paavonpojan tytär Riitta (s.1689) muuttaa puolisonsa Pekka Antinpoika Pulkan kanssa Ruotaanmäelle jossa on jo ennestään Huttusia.

Olli Paavonpoika Huttusen (1663-1741) jälkeläisiä Pielaveden Heinämäellä ja Pielaveden Taipaleessa.

Taipaleeseen tuli Iisalmen Heinämäeltä n. 1710 Olli Paavonpoika Huttunen. Olli oli ostanut tilan veronmaksukyvyttömyyteen ajautuneelta Markus Saastamoiselta 200 kuparitaalerilla.

Tilaa alettiin kutsua myöhemmin Hutuksi eli Huttulaksi (Taipale 2 ja Taipale 5 Huttula).

Taipaleen Huttula oli Huttusten omistuksessa lähes tarkalleen 200 vuoden ajan. Tila oli yksi Taipaleen kylän suurimmista. Tilalla asui Huttusia usein useampikin sukupolvi kerrallaan. Talon tyttäret avioituivat usein lähiseutujen Rytkösille, Saastamoisille, Pulkkisille ja Karhusille. Peltojen viljely oli miesväelle haastavaa ja Huttulassa nähtiin paljon vaivaa erilaisissa Saikaanjärvien laskuhankkeissa peltomaiden raivaamiseksi viljelykäyttöön. Elantoa riitti myös metsästä ja järvistä. Huttulan isäntien tiedetään olleen myös ahkeria eränkävijöitä. 1880 _luvun lopulla Huttulan tila oli ajautunut taloudelliseen ahdinkoon. Viimeinen todellinen Huttulan isäntä Petter Huttunen oli jo iäkäs. Tilalle oli vaikea nähdä jatkajaa Petterin veljien lapsista. Näin Huttula myytiin 1900 luvun vaiheessa maakauppias Taneli Tuhkaselle, joka edelleen myi tilan Halla Oy:lle 1910.

Olli muutti Taipaleenkylään 1710 -luvulla Iisalmen, myöhemmin Pielaveden Heinämäeltä. Vuonna 1701 ja 1708 henkikirjoissa puoliso on mainittu, mutta Iisalmen henkikirjassa vuonna 1711 ilman vaimoa. Olli Huttunen oli eläessään kahdesti naimisissa (maininta Iisalmen talvikäräjiltä v.1745) mutta tarkempia tietoja ensimmäisestä puolisosta ei ole löytynyt. Veli Juholle mainitaan puoliso jo vuoden 1693 henkikirjassa.

Heinämäkeen jäi veli Juho jolla oli 2 poikaa (Olli ja Jacob) ja 3 tytärtä (Kristiina, Kaisa ja Riitta). Heinämäessä mainitaan myös renkinä Hindric Hutte, joka saattaa olla Paavo Huttusen nuorin poika eli Ollin ja Juhon veli. (Mahdollisesti Iisalmen kylässä 1722 mainittu talollinen Heikki Paavonpoika Huttunen)

Mainintoja Olli Paavonpoika Huttusesta ja hänen perheestä löytyy Savon Tuomiokirja -tietokannasta, Iisalmen käräjiltä, mm. Olli Paavonpoika Huttusen testamentti 1736 ja perintöriitaan liittyvä kannekirja. Näistä asiakirjoista voidaan todeta, että Ollin vanhin poika oli nimeltään Påhl (Paavo) seuraava poika oli nimeltään Anders ja kolmas poika Johan jotka olivat mainittu Ollin testamentissa. Johanille löytyy syntymäaika 1705 ja hänet mainitaan nuorimmaksi siinä vaiheessa, joten kaksi edellä mainittua poikaa olivat tätä vanhempia. 1722 henkikirjassa mainitaan ensimmäisen kerran poika Påhl Pielaveden Taipaleessa Oloff Huttuin m:h, son Påhl Huttuin.

Talvikäräjien 1745 mainitaan, että Olli Huttunen oli eläessään kahdesti naimisissa. Perilliset olivat kahdesta avioliitosta syntyneet 8 poikaa ja kolme tytärtä. Olen tehnyt taulukon jossa kirkonkirjojen mukaan lapset on mainittu oletetussa syntymäjärjestyksessä puolisoineen ja näiden lapsineen. Tiedot 2 pojasta ja 1 tyttärestä eivät löydy kirjoista.

Ollin toinen puoliso oli nimeltään Marketta Kananen, tietoja tästä henkilöstä on hyvin niukalti. Syntymäaikaa on arvioitu vuoteen 1670, mutta tämä ei pitäne paikkaansa. Ollin ja Marketta Kanasen nuorin lapsi Martti (Mårten Olofsson) oli kuollut Kuopion maalaiskunnan Talluksen kylässä vuonna 1777 50 -vuotiaana jolloin syntymävuodeksi saadaan 1727. Tällöin Marketta Kananen olisi ollut jo 57 -vuotias. Marketta näyttää muuttaneen Kuopioon 1752 82 -vuotiaana? Tarkkaa kuolinmerkintää ei ole löytynyt. Todennäköisesti hän on muuttanut Kuopion maalaiskunnan alueelle. Suuntana voisivat olla Tallus jonne kaksi tytärtä ja yksi poika (Martti) olivat muuttaneet tai Kasurila jonne yksi poika (Petter) oli muuttanut. Oletan Marketan syntyneen 1685 paikkeilla ja hän oli Olli Paavonpoikaa selvästi nuorempi. Mahdollisesti Marketta oli kotoisin Kiuruveden/Pielaveden Koivujärveltä jossa Kanasia oli useampikin perhekunta.

Mainittu vanhimmat pojat Tuomiokirja -tietokannassa:

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13950&pnum=71

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13950&pnum=72

Olli Paavonpojan jälkeinen perintöasia talvikäräjillä

Asui perheineen aluksi veljensä Juhon talossa Iisalmen (sitt. Pielaveden) Heinämäellä. Isonvihan ajasta lähtien 3/4 veromarkan perintötalollinen Pielaveden Taipaleella. Paavo Huttusen leski Kaisa Karhutar vaati Iisalmen talvikäräjillä 1744 edesmenneen appensa Olli Huttusen perinnön jakamista tämän kahdesta avioliitosta syntyneiden jälkeläisten kesken. Lisäksi Karhutar vaati langoltaan Juho Huttuselta (VII:47) korvausta siitä, että tämä oli ajanut hänet lapsineen pois siitä torpasta, joka hänen miesvainajalleen oli annettu viljeltäväksi. Oikeus määräsi perinnönjaon tehtäväksi. Asiaan palattiin vuoden kuluttua talvikäräjillä, jonne Juho Huttunen toi oikeuden määräämän jakokirjan. Olli Huttusen kuolinpesä koostui3/4 veromarkan ostoperintötilasta Taipaleen kylässä, jonka arvo oli 260 kuparitaalaria, sekä irtaimesta omaisuudesta arvoltaan 306 kuparitaalaria. Kuolinpesän osakkaina on kahdeksan poikaa ja kolme tytärtä. Kunkin pojan osuus tilasta oli 27 kuparitaalaria 11 äyriä ja tyttären 13 kuparitaalaria 21 äyriä sekä irtaimistosta pojan osuus 19 kuparitaalaria 23 äyriä ja tyttären 9 kuparitaalaria 27 äyriä. Kaisa Karhutar oli jo saanut miehensä perintöosuudesta 17 kuparitaalaria ja hän halusi saada loput nyt. Lisäksi hän vaati Juho Huttuselta korvausta miehensä pystyttämistä torpan rakennusten rakennuksista sekä torpan peltojen ja kaskien sadon kuluvalta vuodelta. Juho Huttunen näytti oikeudelle isänsä 5.10.1736 laatiman testamentin, jonka mukaan hän yksin saisi periä tilan eikä siitä tulisi osuutta muille perillisille lukuun ottamatta näiden palkkoja. Juho ilmoitti maksavansa sisaruksilleen näiden osuuden pesän irtaimesta omaisuudesta, minkä lisäksi hän halusi hyväntahtoisesti antaa Karhuttarelle torpan pelloista ja kaskista 2 kapan kylvön tuottaman sadon ja tämän miehen tekemästä työstä 6 taalaria. He sopivat kädenlyönnillä, ettei leskellä enää ollut muuta vaadittavaa ja pyysivät oikeuden vahvistusta perinnönjaolle. [KA Iisalmen käräjät 9.1.1744: 28-28v; 16.1.1745: 26-29.].

Juho Huttunen 3/4 veromarkan perintötalollinen Pielaveden Taipaleella. Torppari Martti Rytkönen Taipaleen kylästä oli haastanut Juho Huttusen syyskäräjille 1758 vastaamaan siitä, millä oikeudella tämä omisti hänen esivanhempiensa 3/4 veromarkan perintötilan samassa kylässä. Huttunen kertoi, että hänen edesmennyt isänsä Olli Paavonpoika Huttunen oli ostanut tilan sen edelliseltä asukkaalta Markus Saastamoiselta 200 hopeataalarilla. Saastamoinen oli tullut tilalle, sillä hän oli nainut Rytkösen isänisän veljen Paavo Rytkösen lesken. Tilan kauppakirjat olivat hävinneet edellisen sodan (pikkuvihan) aikana, mutta Huttunen esitti otteen kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta 16.1.1745, jonka mukaan Olli Ollinpoika Huttusen leski Kaisa Karhutar oli luovuttanut tilan langolleen Juho Ollinpoika Huttuselle 260 kuparitaalarin lunastussummaa vastaan. Rytkösen mielestä hän on oikeutettu osaan tilasta, koska hänen isoisänsä Juho Rytkönen ei ollut saanut tilalta mitään perintöä. Oikeus päätti hylätä Rytkösen vaatimuksen, koska tämän sukulaiset eivät eläessään olleet vaatineet taloa ja koska se oli laillisesti myyty Juho Huttuselle. [KA Iisalmen käräjät 5.9.1758: 14-16.]

Edellisessä Kaarina Karhuttaren puoliso merkitty Olliksi Ollinpojaksi vaikka pitää olla Paavo Ollinpoika.

Merkintöjä kirkollisista lähteistä alkuperäisistä tai puhtaaksikirjoitetuista kopioituina:

(PielavesiRK1748s024)(Taipale) Olof Huttuin (KL1741 78 år) hustr Marg. son Påhl ho Cath. ............ son Johan Olofson Huttuin (KL1778 73 år) ho Anna Rytköin son Henrik Olofsson Mårten Olofsson Huttuin

Iisalmen maaseurakunnan rippikirja 1732-34 sivu 68 kuva 61

Pielavesi Rippikirja 1748-1771 s 33 kuva33

s.33 Taipale

obut Olof Huttuin s 1163, +1741, hu Marg Canamon flyttande till Cuopio

son Johan Huttuin, ho Anna Rytköin, dr Christina, son Olaus hu Juditha Pulkin, s. Henr Huttuin

torp Mats Vesterin, hu Maria Toloin, dr Anna Vest:

son Henric Olofson, hu Anna Finne , flyttat till Rautalampi

Pål Rytköin, ho Anna Niskain, bror Mats Rytköin

son Mårtenson Olofson

son Petter Olofson, flyttat tilla Cuopio

Pielavesi Rippikirja 1769-1789 s9 kuva 10 Wuonamonlahti

sold Olof Feldt hu Justina Sastamoin s. 1754

sold Olof Fäldt, yliviivattu

Inh Henric Huttuin, 1721

hu Anna Finne 1725

dot: Lisa Huttuin 1759

Yllä Olli Paavonpoika Huttusen perhe Heinämäellä ja Taipaleessa syntyneiden lasten osalta.

Näiden tietojen perusteella voidaan todeta:,

Olli Paavonpoika Huttusella ei ole Olli -nimistä poikaa joka olisi syntynyt 1695 vaimonaan Fredrica Pulkkinen

Heikki Huttunen sekä Petter Huttunen mainitaan Ollinpoikina Taipaleessa, molemmilla käytössään sotilassukunimiä.

Marketta Kananen tuli Ollin vaimoksi Taipaleeseen 1710 luvun alussa, edellinen puoliso kuollut vuoden noin 1705 jälkeen

Marketta Kananen on nuorempi kuin aiemmin on mainittu hänen syntyneen 1670, ehkä syntynyt noin 1685, koska synnyttää vielä 1727

---

Artikkelissa on käytetty tietolähteinä kirkonkirjoja, maakirjoja, henkikirjoja, sotilasasiakirjoja sekä tietoa on koottu paikallishistorioista Hämmeen Huutoo Savonmualta, Talluskylä Taajaväkinen yhdyskunta, Jauhiaisten sukukirjaa.

Nurmijärvellä 29.5.2019

Heikki Huttunen

*************************************************

Pielaveden Huttusia Taipaleen kylältä

Pielaveden kunta sijaitsee maantieteellisesti nykyisen Itä-Suomen läänin läntisellä reunalla. Luoteiskulmastaan se rajoittuu Länsi-Suomen läänin lisäksi Oulun lääniin. Läänin rajat kohtaavat Rillankivessä. Kunnan sijainti Maaselän alueella merkitsee, että Pielaveden vesistö laskee kahteen eri vesistöön. Osa menee Kallaveden reitin kautta Vuoksen vesistöön pääosan laskiessa Rautalammin reittiin ja siten Kymijoen vesistöön. Tätä Rautalammin reittiä nimitetään myös Kansallisvedeksi. Kuntaa halkoo itä-länsisuunnassa Siniseksi Tieksi nimetty kantatie 77 Pielaveden kunnan halki. Pielavesi-järveä pitkin on aikoinaan kulkenut Hämeen ja Savon maakuntien välinen raja. Tätä osoittavat monet savolaisuuteen ja hämäläisyyteen viittaavat nimet järven länsi- ja itärannoilla. Vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren -rauhan raja on kulkenut järven halki Säviän virrasta pohjoisrannan Koivujoen suuhun. Maantieteellisesti Pielaveden Jylhän, Säviän ja Taipaleen kyliä hallitsevat kaksi suurta järveä, Nilakka ja Pielavesi, lukuisine lahtineen ja poukamineen. Suuret järvet ovat olleet merkittäviä kulkuväyIiä. Pielaveden ja Nilakan välinen Säviänvirta on ollut tärkeä vesi- ja maaliikenteen solmukohta keskiajalta asti.

Jylhän, Säviän ja Taipaleen alueella oli vuonna 1571 arviolta 30 asukasta. Asukasmäärä kasvoi hitaasti. 1660-luvulla, asukkaita oli 50-60. Ennen 1690-luvun katovuosia väkiluku oli noussut noin 150 henkeen, mahdollisesti jopa sen yli. Väkirikkainta seutua olivat Kotaniemi ja Taipale, joiden alueella asui yli puolet Säviän seudun silloisesta väestöstä. Säviän kylällä oli vasta kaksi asuttua paikkaa, Säviänvirta ja Huosaa. Suuren Pohjansodan aikana ja Ison Vihan aikana kylän asukasluku pieneni selvästi. Väkiluku oli 1720-luvun lopulla arviolta sata . Suurimman väestöromahduksen kokivat Jylhä ja Taipale, joiden asukasmäärä oli 1720-luvulla vain puolet edellisen vuosisadan loppuvuosien tasosta. Ison Vihan vuosina talojen asukkaiden vaihtuvuus oli myös suuri. Taipaleessa saivat jalansijaa Huttuset ja Pulkkiset, Kotaniemessä Jauhiaiset ja Jylhässä Saastamoiset. Sipi (Sigfrid) Matinpoika Pulkkinen muutti vaimonsa Judith Hututtaren (Rautalammin Huttusia Vesamäestä) kanssa Taipaleeseen vuonna 1705 Rautalammin Joutsensalmelta. He asettuivat virastaan erotetulta kappalaiselta Olaus Marinukselta vapautuneeseen kruununtaloon. Huttuset asettuivat kylälle myös Ison Vihan vuosina. Olli Huttunen osti Markus Saastamoisen omistaman tilan, jota Olli alkoi isännöimään. Vanhoissa kartoissa tila näkyy nimellä Huttu ja päärakennukset ovat sijainneet Saikaanjärven luoteisrannalla.

Ollin Ollinpojan perheestä on kirjoihin jäänyt kohtalaisen niukasti tietoa. Rautalammin ja Pielaveden kirkonkirjoissa ei ole montaakaan mainintaa perheen alkuvaiheista, mutta Iisalmen maaseurakunnan 1734 rippikirjoista voi melko tarkasti havaita tarvittavat tiedot ydinperheestä. Perheen pojista mm. Martti (Mårten) oli muuttanut Tallukseen (Karttulan Pielaveden puoleinen kyläkunta) ja Sipin (Sigfred) mainittiin muuttaneen Rautalammin puolelle. Martista tietoja on vielä seurattavissa, mutta Sipi katoaa tietymättömiin. Perheen pojista vanhin, Olli, muuttaa Keiteleen Vuonamonlahdelle. Tämän Ollin jälkeläisistä syntyy aivan oma sukuhaaransa, jonka tutkimusta on tehty vain vähän. Tästä sukuhaarasta ovat nouseet sotilasnimet Halt, Hult ja Fält (Feldt) ja Lundberg, jotka Huttus- sukuisina sotilaina olivat ottaneet uuden sotilasnimensä käyttöön. Osa palaa myöhemmin Huttusiksi, osalla säilyy sotilasnimi. Olli Ollinpojan jälkeläisistä Juho ja Paavo jäävät Taipaleeseen. Juhosta tulee Hutun isäntä Ollin kuoltua 1741. Jarmo Paikkalan Huttusten suku –nimisessä kirjassa tämä sukuhaara on sijoitettu Ylä-Savon Huttusten sukutauluihin ja käsitellään kirjan 11. sukuhaarana. Kirjassa sukutaulut on numeroitu numerosta 1600 alkaen.

Pielaveden Taipaleenkylän ensimmäiset Huttuset:

1. Sukupolvi

Olli Ollinpoika Huttunen, Talollinen
* 1663 † 1741, Pielavesi, Taipale

Puoliso
Marketta Kananen* 1670, † 1760, muutti leskenä 1752 Kuopioon

Lapset

  1. Olli Ollinpoika Huttunen * 1695, Pielavesi, † 1765LL (Taulu 2)
  2. Juho Ollinpoika Huttunen * 1705, Pielavesi, † 04.04.1778 (Taulu 3)
  3. Paavo Ollinpoika Huttunen * 1710, Pielavesi, † 1779LL (Taulu 4)
  4. Sigfrid Ollinpoika Huttunen * 1715, Pielavesi, † 1780L
  5. Martti Ollinpoika (Mårthen) Huttunen * 1720, Pielavesi, † 1758 (Taulu 5)

2. Sukupolvi

Olli Ollinpoika Huttunen
Isä: Olli Ollinpoika Huttunen (Taulu 1), äiti: Marketta Kananen
* 1695, Pielavesi, Taipale † 1765L

Puoliso
Fredrika Pulkkinen * 1695, † 1765LL

Lapset

  1. Heikki Huttunen * 1718, Keitele, † 06.05.1788 (Taulu 6)
  2. Pekka Huttunen, Hult * 1718, Keitele, † 1788LL (Taulu 7)
  3. Matti Huttunen * 02.01.1720, Keitele , † 1790L
  4. Olli Huttunen * 1730, Keitele , † 1800L
  5. Juho Huttunen * 1732, Keitele, † 1802LL (Taulu 8)
  6. Katariina Huttunen * 1732, Keitele , † 1802L

2. Sukupolvi

Juho Ollinpoika Huttunen, Talollinen
Isä: Olli Ollinpoika Huttunen (Taulu 1), äiti: Marketta Kananen
* 1705, Pielavesi, Taipale † 04.04.1778

Puoliso
Anna Grelstr. Rytkönen* 1719, Pielavesi, † 01.06.1767, Pielavesi

Lapset

  1. Katariina Huttunen * 19.04.1737, Pielavesi, † 24.03.1784 (Taulu 9)
  2. Olli Huttunen * 1739, Pielavesi, † 1809LL (Taulu 10)
  3. Heikki Huttunen * 25.12.1744, Pielavesi, † 24.12.1790 (Taulu 11)
  4. Juho Huttunen * 26.02.1749, Pielavesi, † 05.06.1782, Pielavesi (Taulu 12)
  5. Kristiina Huttunen * 13.04.1755, Pielavesi, † 1825LL (Taulu 13)

2. Sukupolvi

Paavo Ollinpoika Huttunen
Isä: Olli Ollinpoika Huttunen (Taulu 1), äiti: Marketta Kananen
* 1710, Pielavesi, Taipale † 1779L

Puoliso
Katariina Ollintr. Karhunen* 1710, † 1780LL

Lapset

  1. Juho Huttunen * 1734, Pielavesi, † 22.04.1737
  2. Antti Huttunen * 1737, Pielavesi, † 1737
  3. Paavo Huttunen * 25.08.1738, Pielavesi, † 1808L
  4. Kristiina Huttunen * 18.09.1741, Pielavesi, † 1811L
  5. Risto (Christer) Huttunen * 1742, Pielavesi, † 1743

Martti Ollinpoika (Mårthen) Ollinpoika Huttunen
Isä: Olli Ollinpoika Huttunen (Taulu 1), äiti: Marketta Kananen
* 1720, Pielavesi, Taipale † 1785L
Pielavesi, Taipale, Huttula, muutto Kuopion Pitäjä, Tallus.

Mårten Huttunen muutti Kuopion maalaiskunnan puolelle Talluksen kylään Taipaleesta. Kirkonkirjoista ei käy paremmin selville tarkkaa muuttoajankohtaa. Todennäköisesti tämä on tapahtunut n. 1745-1746 aikana, koska Marttia ei enää näy Huttulassa kirjoilla.

Puoliso
Kaisa Piispanen

Lapset

  1. Marketta Huttunen * 23.04.1762, Kuopio mlk. , † 23.04.1762
  2. Olli (Olaus) Huttunen * 22.04.1764, Kuopio mlk. , † 1834L
  3. Anna Huttunen * 15.09.1767, Kuopio mlk. , † 1837L

Vihan vuosien aikaan monet kirkonkirjat tulivat hävitetyiksi. Kirkot olivat palaneet ja niiden mukana tärkeät tiedot alueella asuneista asukkaista. Iisalmen käräjäoikeuden pöytäkirja talvikäräjiltä 1744 kertoo kirkonkirjoja selkeämmin suvun 1. sukupolven lähtöasetelman: Olli Ollinpoika eli Marketta Kanasen kanssa 2. aviossa. Ensimmäisestä aviosta ei kirkonkirjoissa löydy mainintaa, mutta voi olettaa, että pojista Olli oli ainakin syntynyt isä Ollin ensimmäisen avioliiton aikana. Talvikäräjien pöytäkirjassa Ollilla mainitaan olleen jälkeläisinä kahdeksan poikaa ja kolme tytärtä. Suvun mukana kulkenut perimätieto pitää myös paikkansa tämän asian suhteen.

Katkelma talvikäräjien 1744 kirjasta:

Paavo Huttusen leski Kaisa Karhutar vaati Iisalmen talvikäräjillä 1744 edesmenneen appensa Olli Huttusen perinnön jakamista tämän kahdesta avioliitosta syntyneiden jälkeläisten kesken. Lisäksi Karhutar vaati langoltaan Juho Huttuselta (VII:47) korvausta siitä, että tämä oli ajanut hänet lapsineen pois siitä torpasta, joka hänen miesvainajalleen oli annettu viljeltäväksi. Oikeus määräsi perinnönjaon tehtäväksi. Asiaan palattiin vuoden kuluttua talvikäräjillä, jonne Juho Huttunen toi oikeuden määräämän jakokirjan. Olli Huttusen kuolinpesä koostui ¾ veromarkan ostoperintötilasta Taipaleen kylässä, jonka arvo oli 260 kuparitaalaria sekä irtaimesta omaisuudesta arvoltaan 306 kuparitaalaria. Kuolinpesän osakkaina on kahdeksan poikaa ja kolme tytärtä. Kunkin pojan osuus tilasta oli 27 kuparitaalaria 11 äyriä ja tyttären 13 kuparitaalaria 21 äyriä sekä irtaimistosta pojan osuus 19 kuparitaalaria 23 äyriä ja tyttären 9 kuparitaalaria 27 äyriä. Kaisa Karhutar oli jo saanut miehensä perintöosuudesta 17 kuparitaalaria ja hän halusi saada loput nyt. Lisäksi hän vaati Juho Huttuselta korvausta miehensä pystyttämistä torpan rakennusten rakennuksista sekä torpan peltojen ja kaskien sadon kuluvalta vuodelta. Juho Huttunen näytti oikeudelle isänsä 5.10.1736 laatiman testamentin, jonka mukaan hän yksin saisi periä tilan eikä siitä tulisi osuutta muille perillisille lukuun ottamatta näiden palkkoja. Juho ilmoitti maksavansa sisaruksilleen näiden osuuden pesän irtaimesta omaisuudesta, minkä lisäksi hän halusi hyväntahtoisesti antaa Karhuttarelle torpan pelloista ja kaskista 2 kapan kylvön tuottaman sadon ja tämän miehen tekemästä työstä 6 taalaria. He sopivat kädenlyönnillä, ettei leskellä enää ollut muuta vaadittavaa ja pyysivät oikeuden vahvistusta perinnönjaolle.

2.11.2007 Heikki Huttunen