Huttusia muuttaa pohjoiseen

---------------------------------------------------------------------- ---------> Tarinatori <

Saimaan vesistö Huttusten elinpiirinä

Saimaan vesistö on ollut ihmisten kulkuväylänä tuhansia vuosia jääkauden päättymisestä alkaen niin kesällä kuin talvellakin. Vesireitit ovat olleet toimeentulon kannalta erityisen merkittäviä. Niitä pitkin voitiin siirtyä helposti rikkaille metsästysmaille ja kalavesille, ja kaukanakin olevia kaskiviljelyyn soveliaita maita saatettiin hyödyntää helposti.

Viikinkiaikana (Suomessa n. 800-1050) Suur-Saimaan, Karjalankannaksen ja Laatokan ympäristön asujamisto sai uutta verta, kun uudisasukkaita alkoi siirtyä Länsi-Suomesta ja Volgan varsilta. Alueen väestö sulautui aikaa myöten kielellisesti ja kulttuurisesti jokseenkin yhtenäiseksi heimoksi.
(Lue aiheesta lisää: Savolaisten heimo syntyy)

Ruotsin Kustaa Vaasa pyrki 1500-luvulla edistämään ja vakiinnuttamaan valtapoliittisista syistä erämaa-alueiden asuttamista lupaamalla jopa talonpojille verovapauden muutamaksi vuodeksi. Asutus levisi pohjoiseen aina Kainuuseen asti. - Mutta, saman-
aikaisesti myös alueen itäpuolisessa Karjalassa uudisasutus kasvoi ja levisi kohti pohjoista.

Lännen ja idän taistelujen pyörteissä

Uudisasutus oli tosin levinnyt Saimaan vesistöä pitkin Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolelle jo 1400-luvulla ennen, kuin Kustaa Vaasa nousi valtaan. Tämä johti aika-ajoin vakaviin rajaselkkauksiin Ruotsin ja Novgorodin (Venäjän) kesken.

Seudun vallanpitäjät vaihtuivat, kun rajaa siirrettiin vuoroin itään ja vuoroin länteen. Erinäiset rauhansopimukset rajansiirtoineen eivät paikallisia asukkaita kauan auttaneet. Jatkuvasti toistuvat ryöstö-, kosto- ja sotaretket puolin ja toisin tekivät varmasti arkielämän hyvin sietämättömäksi.

Rajakahakointi on vaikuttanut jopa toisilleen vihamielisten seutukuntien vaakunoiden tunnuskuviin: - Savon vaakunassa on nuoli jännitetyssä käsijousessa ja Karjalan vaakunassa Lännen suora miekka ja Idän käyrä sapeli ovat toisiaan vastaan kohotetuissa käsissä. Molemmat vaakunat olivat esillä Kustaa Vaasan hautajaisissa 1560 osoittamassa Ruotsin saavuttamaa valta-asemaa Savo-Karjalan alueella idässä.

Vaakunakilpien kuvioiden suunnat ovat aina kilven kantajasta katsoen eteenpäin. Käyrän sapelin paikka paljastaakin, että karjalaiset ovat puolustaneet itseään 'ruotsien' hyökkäyksiltä. Savon vaakuna (katso yllä) vuorostaan osoittaa, että uhka tulee idästä. Uusi Etelä-Savon maakuntavaakunan kilpi on käännetty alkuperäisestä Savon vaakunasta, joka on nyttemmin vain Pohjois-Savon maakuntavaakuna, "vasenkätisen kilveksi".

- Elämä ei siis ollut savolaisille aina kovin auvoista Saimaan vesistön eteläosan ollessa sijaintinsa vuoksi vuosisatoja Idän ja Lännen valtapoliittisena temmellyskenttänä. Ei edes Ruotsin sotilaallista valta-asemaa pönkittämään 1400-luvulla rakennettu uusi linna (Nyslott), Olavinlinna rauhoittanut alueen asukkaiden elämää, mikä linnan historian eri vaiheista voidaan päätellä. Voidaankin sanoa, että Huttusten suvun kanta-alueen merkittävin rakennus oli - hyvässä ja pahassa - Olavinlinna.

Rajaseudulla jatkuva sotiminen ja vihanpito kiusasi tietenkin aina paikallista asujamistoa - siis Huttusiakin. Niinpä usein oli perheiden pakko paeta sodan kiroja pohjoiseen suuntautuneilla eräretkillä löytyneisiin turvapaikkoihin, kaukaisiin 'linnasaariin' tai piilopirtteihin - ja jopa jäädä niille retkille pysyvästi, kuten nyt sukumme historiasta tiedämme. (Lue lisää Olavinlinnasta).

Huttusten suvun kanta-alue on Saimaan eteläinen vesistöalua ja yksi selvä asuinpaikka on ollut mm. Anttolan Huttulansaari, josta sukua levittäytyi 1500-luvulla yhä ylemmäs kohti Ylä-Savoa. Niinpä raivaaja Huttusia esiintyykin nyt eniten seuraavissa pitäjissä: Sonkajärvi, Vieremä, Jäppilä, Lemi, Vesanto, Iisalmi, Kiuruvesi, Suomenniemi ja Juuka.

Kuvan raivaajapatsas (yllä) Sonkajärvellä on taiteilija Unto Kumpulaisen käsialaa. Kuvanveistäjän mallina seisoi kesällä 1973 Martti O. Huttunen. Patsaan kasvonpiirteet on 'lainattu' mallin sukulaismieheltä, mestarihiihtäjä Eljas Koistiselta.

>>>>>>> --Tietoa HUTTUSTEN juurista -- <<<<<<

Huttusten sukuseura

Huttusten sukuseura ry. on valtakunnallinen yhdistys. Sukuseuran perustava kokous järjestettiin 11. elokuuta 1996 Savonlinnan Olavinlinnassa ja seura merkittiin yhdistysrekisteriin 6. kesäkuuta 1997. Kuvia perustavasta kokouksesta 1996

Sukukokouksia on pidetty Anttolassa 1997, Pieksämäellä 1998, Kerimäellä 1999, Heinävedellä 2000, Iisalmessa 2001, Savonlinnassa 2002, Jyväskylässä 2003, Lemillä 2004, Kuopiossa 2005, 10-vuotis juhlakokous Savonlinnassa 2006, Lappeenrannassa 2007, Tuusulassa 2008, Polvijärvellä 2009, Porvoossa 2010. Kunnonpaikassa Siilinjärvellä 2011. Vesannon Sompalassa 2012. Rautalammella Törmälän Loma- ja kurssikeskuksessa 2013. Savonlinnan Oravissa 2014. Pieksänmäen Lomapirtissä 2015. Polvijärvellä kylpylähotelli Huhmarissa 2016.

Sukuseuramme tärkeä tavoitte on saada tietoa olemassa olevista Huttusten sukuselvityksistä ja etsiä sukuhaarojen välisiä yhteyksiä. Tule mukaan. Tavataan sukukokouksessa.

>>>>>> --LUE TäSTä HYVIä JUTTUJA -- <<<<<<

Haluamme lukea myös Sinun hyviä juttujasi

Jos Sinulla on tiedossasi tosia tai muuten vaan hyviä tarinoita Huttusten suvun henkilöistä tai aikalaistapahtumista, lähetä ne sihteeri Risto A. Huttuselle (risto.huttunen(at)live.fi) tai puheenjohtaja Martti O. Huttuselle (martti.huttunen(at)varioppi.fi) tekstitiedostona sähköpostitse. Mukaan voit liittää myös valokuvia (mielellään jo valmiiksi jpg-muodossa). Kysy lisää muista juttu-
aineiston toimintustavoista sihteeriltä tai puheenjohtajalta.

Sivun alkuun tästä